Kesän 2025 yksi yllättävimmistä kirkoista oli Haukiputaan kirkko. Kesäreissulla matkalla etelästä pohjoiseen reissun varrelle mahtui muutama kirkko, joihon oli kiva tutustua. Yllättäviä, kauniita sekä itselleni täysin tietämättömiä. Kuten tämä Haukiputaan uskomattoman yllättävä kirkko oli. Se tunne, kun astut sisään kirkkoon, etkä tiedä mikä on sinulla vastassa, saa suun auki ja pään pyörälle, kun et tiedä mihin silmäsi kohdistat. Näky oli yllättävän upea. Yllätys oli sekin, että kirkon oli maalannut taiteilija Mikael Toppelius, joka oli satusetä Sakari Topeliuksen isoisä. Täytyy myöntää sivistyksessäni olevan aukon, kun Toppelius oli minulle täysin tuntematon kirkkomaalari.
Kirkon opastytöt olivat erittäin asiansa osaavia ja halukkaita kertomaan maalauksista sekä kirkosta kaiken mahdollisen. Miellyttävä kokemus kirkkovierailusta.

Tiedetään, että Haukiputaalla on ollut kirkko keskiajalla, jonka sijaintia ei täysin tarkalleen tiedetä, mutta sen oletetaan olleen Kellon kylässä. Kirkkoa arvellaan käytettäneen 1500-luvun lopulle saakka.
Väestön määrän kasvaessa tuli tarve 1600-luvun alussa kappelikirkon rakentamisesta seurakunnan muuttuessa kappeliseurakunnaksi. Toinen kirkko valmistui 1640-luvun alussa Kiiminkijokisuulle. Joki toimi kulkuväylänä ihmisille sulan veden aikana, jolloin myös kiiminkiläisten ja ylikiiminkiläisten seurakuntalaisten matka taittui helpommin kirkkoon.
Kirkko oli tornillinen pitkäkirkko ja kirkossa oli ollut paljon seinämaalauksia. Maalauksien tiedetään olleen Pohjanmaan johtavan kirkkomaalarin Christian Wilbrantin tekemiä. Hän oli maalannut Pyhämaan ja Hailuodon vanhan kirkon maalaukset.

Kirkko kärsi Isonvihan aikana venäläismiehityksen ryöstäessä kirkon hopeat, alttarivaatteet, kirjat, kirkonkellot ja jopa ikkunatkin. Pikkuvihan aikana 1742 kirkko joutui toistamiseen ryöstön kohteeksi. Vuoden 1759 katselmuksessa kirkon todettiin olevan korjauskelvoton. Kirkon vieressä ollut kellotapuli oli tuhoutunut salaman aiheuttamassa tulipalossa kesällä 1700. Uusi kellotapuli valmistui 1751 Heikki Väänäsen johdolla. Tapulin rakentamisen jälkeen myös oli rakennettava uusi kirkko, johon rakennusmestari Matti Honka Kaarelasta laati laskelmat ja piirustukset uuden kirkon rakentamiseksi. Rakennuksen puutavara kerättiin seurakuntalaisten kaikkien talojen kesken manttaalien mukaan. Rakennustöihin velvoitettiin kaikki täysikasvuiset miehet. Kälviäläisen rakennusmestari Jaakko Suonperän johdolla kirkko valmistui pääosin vuonna 1762 ja vanha kirkko purettiin pois. Tarina kertoo, että vanhaa kirkkoa käytettiin rakennustelineinä uutta kirkkoa rakentaessa. Näin ei kuitenkaan ollut, vaan vanha kirkko purettiin pois ja aloitettiin uuden kirkon rakentaminen perustuksista ylöspäin.
Kirkon ulkokulmat ovat viistetyt ja sisäkulmat ovat suorat. Kirkko vihittiin käyttöön loppiaisena 1764.

Haukiputaan Ulrikan kirkko on päältä kauniin näköinen, mutta sisältä se onkin todellinen yllätys, oikea kirkkotaiteen aarrearkku. Silmiään ei tiennyt minne kohdistaa, oli niin paljon nähtävää ja katseltavaa.
Kirkkoja maalattiin vuosisatojen ajan. Maalauksilla haluttiin koristella kirkko kauniimmaksi sekä haluttiin opettaa ihmisille Raamatun kertomuksia ja uskonnon perusoppeja. Kuvien avulla tehtiin uskon sanoma näkyväksi. Kuvilla myös valistettiin, varoitettiin ja muistutettiin ihmisiä oikeasta ja väärästä. Maalausten avulla ihmiset saattoivat vaeltaa kuvien tapahtumissa, käydä Raamatun kertomuksen paikoissa ja tuntea samankaltasuutta kuvien henkilöiden kanssa. Maalaukset olivat myös tehokkaita viestintäkeinoja, sillä ne vetosivat tunteisiin ja antoivat konkreettisen kuvan siitä, millainen maailma ja usko olivat.
Katsellessani näitä Toppeliuksen maalauksia, niin kuvien kertomukset ovat varmasti kertoneet 1700-luvun lopun ihmiselle uuden näkökulman millainen maailma on ja miltä se näyttää omien kotipolkujen ulkopuolella.

Katon maalaukset, vasemmalla: Minä olen A ja O. Alcu ja Loppu, sano Herra joca on, joca oli, ja joca tulewa on Caicciwaldias. Oikealla auringon ympäri teksti: Kijttäkät Herraa taiwaita; kijttäkäät händä corkeudesa. Kijttäkäät händä Auringo ja Kuu: kitjttäkäät händä caicki kirckaat tähdet.

Suurin maalaus on kirkon peräseinälle maalattu valtava (8m x4m) Viimeinen tuomio, joka valmistui 1779. Suuri monunenttaalinen maalaus aiheutti kauhua seurakuntalaisissa, joka oli ennennäkemättömän pelottava, joka kuvasi helvetin tuskia ja monipäisiä hirviöitä. Toisella puolella kuvattiin puhtautta ja hyvää, synnitöntä elämää.

Täytyy muistaa, että kuvat kylvivät seurakuntalaisten konkreettista helvetin ja Jumalan pelkoa. Ihmiset olivat, suurin osa ainakin, lukutaidottomia, joten kuvat olivat heille täyttä todellisuutta ja kertoivat heille tarinoita hyvästä ja pahasta. Kerrotaan. että näihin kuviin yhdistettynä papin saarnastuolista pitämä tulenkivenkatkuinen saarna, aiheuttivat herkimpien kirkkokansalaisen, varsinkin naisten, pyörtymisen, jonka saivat aikaan jännitys ja pelko.
Maalaus oli sijoitettu sakastin oven yläpuolelle. Kansan keskuudessa alkoi kiertämään huhu, että kun pappi astui sakastista kirkkosaliin, hän ”tuli suoraan helvetistä”.
Opastytöt kertoivat Toppeliuksen käyttäneen kyläläisten kasvoja maalauksessaan. Mitä epämiellyttävämpi henkilö, sitä huonommassa osassa hän oli maalauksessa. Kirkkokansa pystyi siis ”kirjaimellisesti” näkemään itsensä ja naapurinsa osana Raamatun suuressa tapahtumassa.

Kirkossa oli naisten ja miesten puolet. Naisten puolen eli vasemman puolen maalaukset pohjautuvat Uuden testamentin kertomuksiin Jeesuksen elämästä ja miesten puolen eli oikean puolen maalaukset taas Vanhan testamentin maalauksiin. Toppelius aloitti kirkon koristelun kesällä 1774, jolloin hän maalasi aiemmin mainitut maalaukset. Myös kirkon sisäkatto, kuori ja viistoseinät saivat kuvitukset. Vuonna 1775 hän maalasi yksittäisten seurakuntalaisten kustantamia maalauksi kirkon sisäkulmiin. Viimeinen tuomio valmistui vuonna 1779. Toppelius maalasi saarnastuolin evankelistojen kuvat öljyväreillä. Kaikenkaikkiaan Toppeliuksen maalauksia on kirkossa noin 40 kappaletta. Osa maalauksista on turmeltunut 1840-luvulla, kun kirkon ikkunoita suurennettiin ja ulkoviisteisiin tehtiin ikkunat.

Saarnastuoli on Jaakko Suonperän nikkaroima vuodelta 1762. Saarnastuolin erikoisuus on kaksiosaiset portaat, joten saarnastuoliin pääsee nousemaan molemmilta puolilta.

Kirkko alkoi olla korjauksen tarpeessa 1890-luvulla. Suunnitelmissa oli holvien purkaminen ja uuden sisäkaton rakentaminen. Varoja ei ollut riittävästi ja hanke kariutui. Uudessa korjausehdotuksessa vuonna 1898 oli kolme ehdotusta, joista seurakunta valitsi mieleisensä. Muinaistieteellinen toimikunta ei hyväksynyt suunnitelmia, koska ne olisivat peittäneet Toppeliuksen maalaukset. Lopulta kirkkoa uudistettiin vuonna 1902 arkkitehti Viktor J. Sucksdorffin suunnitelmien mukaan, jossa maalaukset säilyivät. Kirkko uudistettiin jugendtyyliseksi.

Haukiputaan ensimmäiset urut ostettiin käytettynä Ylivieskasta vuonna 1890. Nämä urkuparvella sijainneet urut olivat soinniltaan vaatimattomat ja huonoääniset. Päätettiin hankkia uudet ja nykyiset, vuonna 1968 hankitut urut sijaitsevat poikkeuksellisesti lattialla alttaria vastapäätä. Pohjoissaksalaiset ja barokkityyliset urut ovat Kangasalan Urkutehtaan rakentamat, Vuonna 2012 urkuja uudistettiin ja urkujen sointua paranneltiin. Sointujen sanottiin tulevan lämpöisemmiksi ja laulavammiksi.

Urut sijaitsevat kulkureitillä, jonka vuoksi niiden ohi ja taakse kuljetaan kirkon eteistilaan.

Kirkon muutostöissä, joissa esimerkiksi ikkunoita on lisätty, on tuhoutunut Toppeliuksen maalauksia, kuten kuvista voimme nähdä.

Kolmekerroksinen renenanssi kellotapuli on vuodelta 1751, joka rakennettiin rakennusmestari Heikki Väänäsen johdolla. Kellotapulin seinustalla seisoo Suomen pohjoisin vaivaisukko. Alkuperäinen vaivaisukko siirrettiin huonokuntoisena Pohjois-Pohjanmaan museoon vuonna 1986. Alkuperäisen ukon on tehnyt vuonna 1850 Johan (Juho) Vahtola, joka oli perimätiedon mukaan kiertävä puunveistäjä. Tilalla on uusi ukko, joka on tehty 1984 kuvanvesistäjä Rauno Lampilan toimesta. Ukon hatussa on teksti Joka köyhää armahtaa, hän lainaa lahjansa herralle.

Kuvat vas. Haukiputaan kirkon vaivaisukko, Kuvaaja Marja-Terttu Knappas 1983.
Keskellä Vaivaisukko, kuvaaja Samuli Paulaharju, 1907-1923
Museovirasto. Lähde Finna.
Oikealla Uusi vaivaisukko. Wikimedia commons.

Haukiputaan kirkkoon mahtuu noin 540 henkilöä ja kirkko kuuluu Oulun seurakuntaan.

Haukiputaan kirkko
Kirkkotie 10
90830 Haukiputaa

Kuvat ©Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.