Pieksämäeltä löytyy kaunis vanha keltainen puuristikirkko Kirkkomäeltä kiviaidan sisältä. Kirkko on yksi Itä-Suomen ja Mikkelin hiippakunnan vanhimmista säilyneistä puukirkoista, joka edelleen on käytössä. Se sijaitsee lähellä Pieksämäen keskustaa, joten tutustuminen kirkkoon käy helposti kesällä kirkon toimiessa tiekirkkona. Kirkolta katsottaessa avautuu peltomaisema.

Pieksämäen kirkkopitäjä perustettiin 1570-luvulla, silloin Pieksämäki oli 16 taloa käsittänyt kirkonkylä, joka kuului Visulahden hallintopitäjään. Pieksämäen seurakunta perustettiin vuosina 1573–1574, jolloin maat lohkaistiin pääosin Mikkelin ja Juvan suurista emäpitäjistä.
Pappilanmäellä sijaitseva nykyinen kirkko rakennettiin maaseurakunnan kirkoksi vuonna 1752 rakennusmestari, kiihtelysvaaralaisen kansanrakentaja August Sorsan johdolla, kirkko kuitenkin valmistui vasta kuuden vuoden kuluttua.

Pieksämäen Pappilanmäellä ovat sijainneet myös kaksi aiempaa kirkkoa. Ensimmäinen kirkko rakennettiin Pappilanmäelle heti Pieksämäen hallintopitäjän perustamisen jälkeen 1570-luvulla. Kirkko kuitenkin tuhoutui tulipalossa. Toinen kirkko rakennettiin samalle paikalle ensimmäisen kirkon tuhouduttua. Tämä toisen kirkon kohtalo oli myös tuhoutua tulipalossa. Kirkosta saatiin pelastettua ehtoollisaiheinen alttaritaulu, joka on muistona nykyisen kirkon alttaritaulun alaosana.

Kirkkoa muutettiin 1800-luvulla lääninarkkitehtien Konstantin Kiseleff ja John Lybeck suunnitelmien mukaan. Vuonna 1896 rakennettiin sakasti ja ulkoeteiset. 1900-luvulla muutossuunnitelmista vastasivat arkkitehdit Antero Pernaja ja Heikki Elomaa. Vuoden 1972 korjauksessa poistettiiin alkuperäisen hirsiseinäpinnan panelointi. Vuoden 2001-2002 korjattiin kirkon perusrakenteita sekä uusittiin kattorakenteet. Paanukatto oli vaihdettu peltikatoksi jo vuosisata sitten. Alttariseinä palautettiin hirsipinnalle ja alttaritaulujen ympärille tuli kehikko. Saarnatuoli sai katon. Sisätilojen korjaustyöt valmistuivat 2003.

Kirkkosalissa ja sakaristossa on Mikael Toppeliuksen maalauksia. Parvekekaiteiden kuvat esittävät profeetoita ja opetuslapsia. Saarnatuolissa on nähtävillä esimerkiksi uskonpuhdistuksen merkkimiehet Martti Luther ja Filip Melanchon. Saarnastuoli on ilmeisesti rakennettu samaan aikaan kuin kirkko.

Pieksämäen kirkon ensimmäiset urut valmistuivat kirkkoon vuonna 1900 ja ne olivat urkurakentaja Bror Axel Thulén valmistamat. Nykyiset urut ovat valmistuneet 2016 ja ovat Urkurakentamo Veikko Virtanen Oy valmistamat. Urut noudattivat tyyliltään ja ulkonäöltään alkuperäisiä pohjoismaisen romanttisista tyyliä edustavia urkuja.

Alla olevat kuvat kirkon sisältä ovat vuodelta 1926.
Seurakuntien Keskinäinen Palovakuutusyhtiö. Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto. Lähde Finna.

Alttaritaulun alempi osa on vuodelta 1672, ylempi osa on jäljennös B. A. Godenhjelmin taulusta Kuopion tuomiokirkosta.

Kirkossa olevat tekstiilit ovat taitelija Aino Lampion suunnittelemat.

Kellotapuli rakennettiin ennen edellisen kirkon tuhoutumista ja se on valmistunut vuonna 1746. Tapulin on rakentanut August Sorsa kuten kirkon. Kellotapuli on Pieksämäen vanhin rakennus.

Pieksänmäen seurakunta oli vuodesta 1956 Pieksämäen kauppalaseurakunta ja vuodesta 1962 kaupunkiseurakunta, jäljelle jääneen Pieksämäen seurakunnan nimeksi muutettiin Pieksämäen maaseurakunta. Pieksämäen Vanha kirkko toimi aluksi molempien seurakuntien yhteisenä kirkkona kunnes kaupunkiseurakunnalle valmistui uusi kirkko vuonna 1968 ja Vanha kirkko jäi maaseutuseurakunnan käyttöön. Lyhytikäiseksi jääneen Pieksänmaan kunnan syntyessä vuoden 2004 alussa Jäppilän, Pieksämäen maalaiskunnan ja Virtasalmen yhdistymisen pohjalta liitettiin Jäppilän ja Virtasalmen seurakunnat Pieksämäen maaseurakuntaan. Kaupunki- ja maaseurakunta yhdistyivät jälleen vuoden 2007 alussa Pieksämäen ja Pieksänmaan kuntaliitoksen yhteydessä Pieksämäen seurakunnaksi.

Pieksämäen Vanhakirkko kuuluu Pieksämäen seurakuntaan ja sinne mahtuu 600-800 sanankuulijaa.

Pieksämäen Vanhakirkko
Kirkkotie 31
76150 Pieksämäki

Kirkon lähellä Sylvinkujalla sijaitsee Iso-Pappila, joka vuosin 1802-1805 rakennettu kustaalilaistyylinen rakennus. Presidentti Urho Kekkosen vaimo Sylvi o.s. Uino syntyi apupappi Uinon perheeseen.
Kesäisin pappilassa on kahvila, taidenäyttelyitä ja muuta tarjontaa.

Kuvat @Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.