Nauvon kirkon hautausmaalla sijaitsee keltainen Finckerbergin suvun hautakappeli, jonka rakentajaksi oletetaan Jacob Arvid Finckenbergia. Hänen nimeään ei kuitenkaan löydy hautakappelin tunnistettujen vainajien joukosta.

Finckenberg-suku

Finckenberg on suomalainen rälssisuku, jonka juuret ovat Varsinais-Suomen Maariassa sijaitsevassa Kärsämäessä, jossa suku vaikutti jo 1500-luvun puolivälissä. Myöhemmin suvun jäseniä vaikutti myös Lemun pitäjässä, jossa esimerkiksi Jacob Michelsson Finckenberg omisti rälssimaita ja asui Falkenbergin tilalla. Suku otti nimen Finckenberg sen jälkeen, kun se esiteltiin Ruotsin Ritarihuoneella vuonna 1627 ja korotettiin ritaristoon vuonna 1778.

Suvun Nauvon-haara sai alkunsa, kun jalkaväen kapteeni Gustaf Adolf Finckenberg (1654-170) avioitui vuonna 1698 Brita Catharina Glösin kanssa. Brita Catharina oli Käldingen kartanon perijätär, ja tämän myötä suku vakiinnutti asemansa Nauvossa
Heille syntyi kolme poikaa ja kaikki pojat saavuttivat luutnantin arvon. Perimätiedon mukaan heidän äitinsä, joka oli tomera nainen, vaikutti ratkaisevasti heidän sotilasuriinsa. Vanhin Carl Gustaf (1705-1773), ja nuorin Johan Adolf (1709-1795) asuivat tilanomistajana Käldingen kartanolla. Keskimmäinen Jacob Arvid (1707-1798) osti Wikomin ratsutilan, josta kehittyi Nauvon seurapiirien kokoontumispaikka.

Sukua pidettiin sammuneena jo vuonna 1886. Yksi aikaisemmin immatrikuloimaton (ei ole aiemmin virallisesti merkitty) sukuhaara kirjattiin heidän anomuksensa perusteella 1933. Tällä sukuhaaralla ei ole vaakunakirjaa.

Käldingen kartano oli lähes 200 vuotta Finckenbergin suvun omistuksessa. Suku vaikutti merkittävästi Nauvon kehitykseen.

Fortuna-tehdas

Kartanon maille perustettiin vuonna 1814 kaakeli- ja savipiipputehdas, joka oli aikanaan yksi koko Suomen ensimmäisistä keramiikka ja fajanssitehtaista. Tehtaan virallinen nimi oli Käldingen Fortuna Faience Farbrik (Fortunan fajanssitehdas tai Fortunan keramiikkatehdas).
Raaka-aineet tehdas hyödynsi saariston omia raaka-aineita: savi, hiekka, kalkki ja polttopuut, jotka saatiin suoraan Käldingen tilan omilta mailta. Tehdas laajensi Turkuun vuonna 1842. Tehtaan koko tuotanto loppui kokonaan 1860-luvulla.
Tehtaan loputtua tälle paikalle rakennettiin kansakoulu. Koulu on lakkautettu oppilaspulan vuoksi, mutta rakennuksessa toimii Villa Vintage, johon kuuluu Antiikki- ja vintage-myymälä, Bed & Breakfast -majoitus sekä tehtaan perintöä kunnioittava Restaurant & Cafè Fortuna Fajans.

Hautakappeli

Hautakappeli on rakennettu 1700-luvun lopulla, lahjoitettiin vuonna 1909 Nauvon seurakunnalle ruumishuoneeksi. Peruskorjauksen yhteydessä havaittiin, että katafalkit ja osa arkuista hautakammiossa olivat pahoin vaurioituneita. Alun perin 35 arkusta ainoastaan 29 nimet voitiin selvästi tunnistaa.
On arveltu, että Jacob Arvid, hänen kaksi veljeään sekä nuorimman veljen puoliso Agata Eleonora de la Mylle (1754-1804) kuuluivat niihin neljään, joiden henkilöllisyyttä ei voitu varmistaa.

Hautakappelin sininen tähtitaivas on koristeltu katon rajaa kiertävillä ruotsinkielisillä raamatunlauseilla. Tekstit käsittelevät muuan muassa rukousta, Jumalan johdatusta, lohdutusta ja iankaikkisen elämän toivoa.

Näyttely

Nykyisin hautakappelissa on näyttely, joka kertoo Finckenbergin suvusta sekä Nauvon merkittävimmistä kartanoista. Seinillä olevissa muistotauluissa esitellään suvun jäsenten syntymä- ja kuolinaikoja.

Hautakappeli tarjoaa kiinnostavan katsauksen Nauvon aatelis- ja kartanohistoriaan ja täydentää hyvin vierailua keskiaikaisessa Nauvon kirkossa.

Finckenberg-suvun hautakappeli
Nauvon kirkon hautausmaa.

Lähde

• Hautakappelin esite
• Suomen Ritarihuone
• Rouva Fortuna Nauvossa

Kuvat ©Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.