Raatteentien ja Suomussalmen sotamuistomerkkejä

Suomussalmella on synkkä ja surullinen historia talvisodan ajalta. Surullinen kohtalo suomussalmelaisten menettäessään kirkonkylänsä ja monen siviilin kotitalonsa. Toisaalta koko meidän suomalaisten kannalta Raatteentien taistelu oli onnekas. Suomalaisten sisulla ja talvisiin olosuhteisiin tottuminen johti voitokkaaseen lopputulokseen ja saimme pitää yhtenäisen Suomen. Nämä Suomussalmella olevat muistomerkit kertovat omaa tarinaa sotaan liittyen. Raatteen Portin alueella on Talvisodan monumentin …

Jatka artikkeliin Raatteentien ja Suomussalmen sotamuistomerkkejä

Raatteentie, Suomussalmi, osa 2

Täällä on miehet vartioineet katseilla rajan yli tähynneet Paikka on syrjässä paikassa hiljaisessa Synkän historia kokema nyt rauhassa uinuva Raatteen Vartiomuseo Raatteen tien päässä kuntakeskuksesta n. 40 km itään ja n. 2,5 km valtakunnan rajasta on punainen rakennus, Raatteen Vartiomuseo, joka toimi aikoinaan Raatteen Vartioasemana. Rajavartiointi aloitettiin Raatteella Suomen itsenäistyttyä vuonna 1918. Maaliskuun lopulla komennettiin …

Jatka artikkeliin Raatteentie, Suomussalmi, osa 2

Raatteentie, Suomussalmi, osa 1

Tuli viimein Raatteentielle hiljaisuus ja rauha.Puomi on taas alhaalla, ei aseet enää pauhaa.Korpi itkee muistojaan, on siitä monta vuotta.Suomi on taas on vapaa maa, taisteltu ei suotta.Sanat ovat lainattu Korsuorkesterin sanoituksesta "Raatteentie" Raatteen tien taistelut ovat maailmankuulut ja kuuluvat maailmanhistorian merkittävimpiin taisteluihin talvisodan (30.11.1939 - 13.3.1940) aikana. Meidän pieni Suomen maamme säilytti Raatteen tien taisteluiden …

Jatka artikkeliin Raatteentie, Suomussalmi, osa 1

Haapajärven kirkko, Veikkola, Kirkkonummi, Uusimaa

Haapajärven kirkon esitteessä mainitaan: "24 naapuria Finnbohleton reunamilta anoivat lupaa rakentaa saarnatalo omalla kustannuksellaan". Tämä tapahtui vuonna 1748 ja vuonna 1749 kirkko luvalla rakennettiin Seppälän maille Haapajärven rannalle. Kirkko kävi ahtaaksi sen ollen hyvin pieni, myös se oli vaurioitunut tulvissa ja tulipalossa. Kirkkonummen pohjoisosissa asui paljon suomalaisia, joilla ei ollut omaa kirkkoa. 1700-luvulla Kirkkonummen pappien …

Jatka artikkeliin Haapajärven kirkko, Veikkola, Kirkkonummi, Uusimaa

Kirkkonummen Pyhän Mikaelin kirkko, Uusimaa

Kirkkonnummen keskustan maamerkkinä toimii pienellä kumpareella seisova komea kivinen kirkko ja upea kellotapulin rakennus. Kirkon suuruus hämää katsojan silmiä, eikä helposti tule mieleen kyseessä olevan alun perin keskiaikainen kirkko. Näin kuitenkin on, sillä kirkko kätkee sisäänsä keskiaikaisen kirkon, joka on laajennuksien myötä hävittänyt sen alkuperäiset piirteet. Sisällä käydessä on myös vaikea havaita sen vanhaa historiaa. …

Jatka artikkeliin Kirkkonummen Pyhän Mikaelin kirkko, Uusimaa

Rosalan Viikinkikeskus, Rosala-Hiittinen

Idäntie, väylä vesien elettiin aikaa viikinkien pidettiin täällä kauppaa laivoille satamaa Rosalassa voi tutustua Viikinkikeskukseen elämään rauta-aikaiseen palata aikaan menneeseen.Rosalan Viikinkikeskus, museo ja vierailukeskus, sijaitsee Hiittisen saaristossa Rosalan kylässä. Kemiönsaaren Kasnäsistä kulkee lautta noin vajaassa puolessa tunnissa mantereelta kauniiseen Rosala-Hiittisen saariston maisemiin. Viikinkikeskus sijaitsee Rosalan kylän päässä.Meidän käydessämme täällä sattui aivan upean lämmin, aurinkoinen loppukesän …

Jatka artikkeliin Rosalan Viikinkikeskus, Rosala-Hiittinen

Piispa Arvid Kurki 1464-1552

Suomen viimeinen katolisen ajan piispa Arvid Kurki ansaitsee oman blogikirjoituksen. Onhan hän tunnettu historianhenkilö ja sattuu olemaan vielä minun 16:sta isosetäni.Arvid Kurki syntyi Vesilahdella Laukon kartanossa vuonna 1464. Hänen isänsä oli rikas ja mahtava Ylä-Satakunnan vouti ja tuomari Klaus Kurki. Kurki-suku, myös nimellä Kurck-nimellä tunnettu oli Suomen johtava aatelissuku. Arvid menetti äitinsä Kaarina Flemingin vuonna …

Jatka artikkeliin Piispa Arvid Kurki 1464-1552

Kappelimäen luontopolku, Kuusiston linnanrauniot

Kuule hiljaisuus Mene ajassa taaksepäin Kuule askeleet rauhalliset Sulje silmäsi Näet edessäsi Miehet, naiset uskovaiset Polkua kulkemassa Hartaat ilmeet kasvoillaan kohti Kappelimäkeä Saavuttaessa Kuusiston Linnanraunioiden p-paikalle, matkan voi taittaa polkua pitkin läpi peltojen. Hyvä tuuri jos sattuu, voi törmätä lampaisiin. Polku johdattaa kohti Kuusiston kartanoa tai mahdollisuus on oikean kohdan löytyessä kiertää linnanraunioille Kappelimäen kautta. …

Jatka artikkeliin Kappelimäen luontopolku, Kuusiston linnanrauniot

Kuusiston piispanlinnanrauniot, Kaarina, Varsinais-Suomi

On täällä olleet puitteet komeat linnassa piispat asuneet turvaa pitäneet Turkua idästä suojanneet Kunnes vaihtui uskonto Tuli kuninkaan käskynanto Piispanlinna purkakaa paikalta kaikki poistukaa Jäljellä jäi rauniot melkoiset kivikasat.Historiaa hitusen muureilla linnan nähdä saamme Kuusiston piispanlinna Piikkiönlahden rannalla oli aikoinaan Suomen piispojen hallinto- ja turvapaikka. Siellä piispat hallitsivat Suomen hengellistä ja maallista elämää. Komeimmillaan ja …

Jatka artikkeliin Kuusiston piispanlinnanrauniot, Kaarina, Varsinais-Suomi

Kaarina Maununtytär

Kaarina Maununtytär oli Ruotsin kuningatar, kuningas Eerik XIV:n puoliso. Kuningattarena hänen aikansa jäi lyhyeksi, sillä hän vaikutti Ruotsin kuningattarena vain 87 vuorokautta.Kaarina Maununtytär syntyi 6.11.1550 Tukholmassa. Hänen vanhempansa olivat Uplannissa syntyneitä suomalaisia. Isä Måns (Maunu) oli Ruotsin jalkaväen sotilas eli nihti ja äiti Ingrid talonpoikaissäätyläinen. Perhe muutti Tukholmaan, jossa Kaarina syntyi. Kaarinan ollessa pieni, hänen …

Jatka artikkeliin Kaarina Maununtytär