Suomen viimeinen katolisen ajan piispa Arvid Kurki ansaitsee oman blogikirjoituksen. Onhan hän tunnettu historianhenkilö ja sattuu olemaan vielä minun 16:sta isosetäni.
Arvid Kurki syntyi Vesilahdella Laukon kartanossa vuonna 1464. Hänen isänsä oli rikas ja mahtava Ylä-Satakunnan vouti ja tuomari Klaus Kurki. Kurki-suku, myös nimellä Kurck-nimellä tunnettu oli Suomen johtava aatelissuku. Arvid menetti äitinsä Kaarina Flemingin vuonna 1466 ollessaan pieni poika. Isä Klaus meni uusiin naimisiin kauniin Elina Stenbockin kanssa. Elinan surma on monelle tuttu tarina, sillä Klaus-isä surmasi Elinan ja heidän vastasyntyneen perillisen. Klaus-isää ei tekemänsä hirmutyö jättänyt rauhaan ja hän hukuttautui ajaen rekensä jäiseen järveen. Arvid jäi yksin, mutta sukulaiset ottivat pienen pojan hoitoonsa.
Genin mukaan Arvid Kurjen äiti oli Elin Jönsdotter Stenbock ja Arvidilla oli sisar Elin Klasdotter Kurki. Joten mikä on totuus Arvidin äidistä en tiedä. Liekö Elinan surma tarina totuuspohjainen vai ei, sekin on arvoitus.

Aikuiseksi vartuttuaan Arvid Kurki suoritti opintoja 1480-luvulla Pariisin yliopistossa, josta valmistui baccalaureukseksi (ylioppilas) ja maisteriksi. Hän toimi Turun kirkkoherrana ja tuomiokapitulin kanunkina sekä dekaanin tehtävissä 1490-luvulla. Turun piispa Johannes Olavinpojan kuoltua, Arvid Kurki valittiin hänen tilalleen vuonna 1510 Turun piispaksi. Katolisella ajalla Suomessa toimi ainostaan yksi piispa eli Turun piispa.
Kurjen piispanaikana vuonna 1514 julistettiin piispa Hemming autuaaksi. Se tiedetään, että Kurki teki käräjämatkoja hiippakunnassa perustaen uusia kirkkoja ja antaen käskyjä koristella vanhoja kirkkoja maalauksilla.

Pikkuhiljaa vallalla alkoi nousta uskonpuhdistuksen aika, jota hänen seuraajansa edistivät maltillisesti.
Uskon aika oli vahvaa, mutta myös politiikka näytteli suurta osaa sen ajan elämässä. Piispat ottivat kantaa kenen puolelle he asettuivat ajan suurissa poliittisissa kysymyksissä. Piispa Arvid Kurki vastusti Kalmarin unionia ja Tanskan kunigasta Kristian II:sta. Hän toimi Sten Sturen ja Ruotsin kansallisen puolella unionihanketta vasten. Näin ollen ei hän osallistunut Kristian II:n kruunaukseen ja vältti Tukholman verilöylyn.
Hän asettautui Kustaa Vaasan puolelle ja tuki kapinaa varustamalla Niilon Arvinpojan joukkoja väellä ja tykeillä. Hän lähetti Kuusiston piispanlinnasta sotaväkeä ja sotatarpeita Turun linnan piirittäjille. Kurki oli vankka Kustaa Vaasan liittolainen, vaikka Kustaa oli reformaatti. Vaasa aloitti kuitenkin uskonpuhdistuksen vasta Kurjen kuoleman jälkeen.

Keväällä 1522 tanskalaiset hyökkäsivät Suomeen ja piispa Arvid Kurki joutui pakenemaan Kuusiston piispanlinnasta Ruotsiin. Pakomatka alkoi pienen joukkion kanssa pohjoiseen Pohjanmaan Närpiöön ja sieltä tarkoitus oli suunnata laivalla Ruotsin puolelle. Puulaiva joutui myrskyyn ja upposi lähellä Öregrundia Ruotsin rannikon Uplannin maakunnassa. Kurki seurueineen hukkui. Näin päättyi Suomen keskiajan katolinen kausi. Piispa Arvid kuoli 57-vuotiaana eli 22.7.1552 pakomatkallaan. Arvid Kurjen kuoltua miespuolinen Kurki-suku sammui. Kuten sammui Suomen katolinen aika ja uusi uskonto otti vallan Suomen kansasta.

Lähteet
Wikipedia
Sukututkijan loppuvuosi, Viikon piispa: Arvid Kurki 23.2.2020
Suomenmaa 22.7.2022

Kansikuva luotu tekoälyn avulla.

Kuvat ©Reiskat ja Reppu. Kaikki oikeudet pidätetään.